Akupunktio

Perinteinen kiinalainen akupunktio-oppi on osa lääketiedettä, jonka teoreettisena pohjana on taolainen, tuhansia vuosia vanha filosofia. Perinteisen lääketieteen käsitys on, että elimistöä ja elintoimintoja ylläpitävä elämänenergia, Qi, on saatu syntymässä ja vähenee vanhuuden lähestyessä. Qin kaksi poolia ovat Yin ja Yang. Qin tasapaino on elimistön terveydelle tärkeä. Yin ja Yang tulee olla tasapainossa. Nämä kaksi vastakohtavoimaa ovat alituisesti liikkeessä. Toisen voiman väheneminen tai lisääntyminen vaikuttaa vastavoimaan.
Kiinalainen lääketiede esittää, että kudosten rakenteet ja ravintoaineet ovat jiniä ja niiden toiminnat jangia. Tautiopin mukaan tilassa, jossa on liikaa tai liian vähän Yiniä tai Yangia, kehittyy erilaisia häiriöitä. Akupunktio on siten elinten toiminnan säätelyä, Yinin ja Yangin vahvistamista tai heikentämistä.
Qi virtaa elimistön sisällä kanavissa, joiden kulkua kuvaavat meridiaanit. Kanavat ovat yhteydessä elimiin, joiden toimintaan Yin ja Yang vaikuttavat. Kanavakierto on osaksi pinnallinen, osaksi syvä. Kanavien voi kuvitella olevan vertauskuvia, joiden avulla havainnollistetaan elinten suhteita toisiinsa ja ennen kaikkea akupunktiopisteiden sijaintia elimistössä. Kanavat kulkevat kudoksissa ja meridiaanit enemmän ihossa.

Tautien synty

Kiinalaisessa lääketieteessä taudin syntyyn ja kehittymiseen vaikuttavat taudin syyt ja tautia aiheuttavat tekijät. Elimistö kykenee vastustamaan ja voittamaan monia siihen kohdistuvia vahingoittavia tekijöitä vastuskykynsä, normaali Qi, voimalla. Taudinaiheuttajiksi kutsutaan tasapainoa horjuttavia tekijöitä. Hoidossa ja ennaltaehkäisyssä painotetaan Qi:n vahvistamista ja suojelemista.
Tautia aiheuttavat ulkoiset, sielulliset ja muut tekijät. Taudin synnyttämistä toissijaisista tekijöistä on seurauksena uusia sairauksia. Ulkoisina taudinaiheuttajina esitetään kuusi ilmastotekijää: tuuli, kuumuus, helle, kosteus, kuivuus, kylmyys. Sisäisiin tautia aiheuttaviin tekijöihin luetaan seitsemän tunnetilaa: viha, yli-iloisuus, huolestuminen, suru, murhe, pelko ja pelästyminen. Muihin taudinaiheuttajiin kuuluvat sopimaton ravinto, liiallinen tai liian vähäinen ruumiillinen työ, vammat jne.

Kivun ja säryn hoito akupunktiolla on kanavien avaamista ja Qin virtauksen tasapainottamista. Ulkoiset ja sisäiset syyt voivat johtaa kanavien tukkeu-tumiseen, jolloin seurauksena ovat kipu ja särky. Kiinalaisen lääketieteen filosofian mukaan myös eläin on kokonaisuus, prosessi, jossa ulkoiset ja sisäiset syyt voivat aiheuttaa häiriöitä.

Akupunktion vaikutus

Länsimaisen näkemyksen mukaan akupunktion vaikutus perustuu ärsytykseen, joka kulkeutuu paine- ja asentotunnon hermopäätteiden kautta keskushermostoon, jossa reaktiot tapahtuvat. Selkäytimen alueella hermoilla on synapsien välityksellä yhteys kohti aivoja, takaisin ärsytettyyn elimeen tai kohtaan kudoksessa sekä vegetatiivisen hermoston eri osiin.
Yleisesti akupunktion ymmärretään olevan akupunktiopisteiden painelua tai neulottamista. Akuhoidon tärkeimpiä vaikutuksia on kipujen häviäminen. Särkypotilaille tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että oikeissa akupisteissä lämpötila on jopa monta astetta korkeampi kuin muualla. Sähkövastus on näissä pisteteissä pienempi kuin muualla. Akuhoitoa voidaan antaa myös ilman neuloja painamalla sormenpäillä sopivaa akupistettä.

Akupunktiohieronta

Akupunktiohieronnalla tarkoitetaan kehon tiettyjen pisteiden painamista pyrkimyksenä vaikuttaa parantavasti elintoimintoihin. Akupunktiohieronnassa peukalon, etu- ja keskisormen päillä painetaan, täristetään ja sivellään akupunktiopisteitä. Kutakin pistettä käsitellään useita kertoja päivässä 1-5 minuutin ajan. Hieronnan vaikutus on sama kuin neulojenkin: kivun poisto ja verenkierron vilkastuttaminen.